Jouluista!!

Siis ihana ilma! Mahtavaa oli käppästellä töihin, kun on pikkupakkanen, sateli hiljokseen vielä lunta öisen myräkän jäljiltä ja puut roikkui melkein tiellä, kun oksat on niin raskaina kaikesta lumesta. Olis halunnut vaan jäädä matkalle ja tehdä lumienkeleitä. Tuli siis kunnon lapsetusolo. Kuten aina näin joulun alla, kun tontut liikkuu ja huomennahan se pukkikin jo tulee. Siis onpas taas aika mennyt äkkiä. Mutta siis todellakin unohtui se eilinen jouluahdistus, kun sai noin ihanassa ilmassa kävellä töihin. Tosin tuo töihin nyt ei niin kiva juttu ole...

Siis todella reilua, mä kykin aatonaattona sit täällä vartin yli neljään päivystämässä olemattomia asiakkaita. Kuka nyt tänne tulis tällasena päivänä, ei kukaan tällasia asioita halua hoitaa näin joulun alla. Mutta pakko mikä pakko. Enkä saanut edes lomaa jouluksi yhtään, pakolliset pyhät vain. Jäi yhdestä päivästä kiinni. Pomot voi kyllä olla lomalla kaikki yhtä aikaa viikkotolkulla, mutta kukaan ei huomaa mitään. Sit kun joku tavan työmyyrä tahtoo lomaa pari päivää uudenvuoden ja loppiaisen aikaan, niin ei! Olen ilmeisesti niin tärkeä henkilö, että tämä pulju kaatuu, jos olisin sen YHDEN päivän ollut lomalla. Toiseen olisi pomo suostunut. Sanoin sitten, että anna olla koko jutun. Pidän lomani sit joskus toiste. Pih. Minä katkera ole, mutta... ...ARGH! No, ei mahda mitään. Onneks noi pyhät edes sattu niin kivasti tänä vuonna, että on viiden päivän loma. Ja sit kaks seuraavaa viikkoa nelipäiväsiä. Kismittää vaan, kun ei taaskaan ole rakkaan kanssa yhtä aikaa lomaa. Sehän tunnetusti aloitti eilen ja menee vasta loppiaisen jälkeen takasin. Mikä vitun fair play?!?!

No mutta, tuli sit taas rakkaalta eilen palautettakin. Oltiin jo yritetty nukkua tovi, mutta ei sit kumpastakaan unettanu lainkaan. Tai siis mä olin aivan poikki, muttei ollu taas hyvä mitenkään päin, polvi kipuilee. Ja flunssakin meinaa tulla. Sairastan perinteisesti aina jouluna, pirkule. No mutta, sit se tarras mut kainaloon ja sanoi, etten saa enää laihduttaa. Mä vaan, että en en, en oo edes laihtunut (mikä muuten vaakalla pitää paikkansa, mutta vaatteet isonee. Pyykkikone taitaa tehdä jotain tepposia mulle ja isontaa kaikkia mun vaatteita!). Rakas sanoi, että se alkaa lihottamaan mua pian. Siis EI! Mä en lähde sellaiseen mukaan. Jos ei saa enää laihtua, niin sit pidän tän painon (lue: laihdutan "vahingossa" vielä muutaman kiloisen...) ,mutta en kyllä ainakaan aio lihoa! Totesin vaan rakkaalle, että juu, se ei oiskaan vaikeeta lihoa. Varmasti vahtii mua kuin haukka tän joulun. Höh.

Mutta KAIKILLE OIKEIN RAUHALLISTA JOULUA! Mä otan lomaa posteista joulun ajaksi ja koitan selvitä seen jo tiedossa olevan ahdistuksen kanssa, mutta jälleen arjen koittaessa palaan astialle...