Viikonloppu meni taas liian äkkiä. Nyt taas maanantaiaamu ja istun jo työpaikalla. Tänään pitäisi alottaa uudet työt, joita en oo vielä aikasemmin tehnyt ollenkaan. Hui. Ja mun pere on kuntoutuksessa koko viikon. Kreit. Kun tietäis vaan mistä alottais =).
Juu, perjantai ja lauantai meni sit kivasti. Perjantaina tosin töissä taas iso pomo alotti tästä mun laihtumisesta. *äriseemurisee harmistuksissaan* Menin aamulla meidän aulaan, kun etin yhtä toista työkaveria päivystyslistan takia. No, se siinä sattui olemaan sitten ison pomon ja yhen toisen työkaverin kanssa. Minua taas tunnetusti paleli ja se näkyi kyllä päällekin päin. Iso pomo alkoi virnuilemaan ja mä että mitä. No, tää työkaveri ketä etin, ennätti jo lähteä pois. Pomo totes vaan, että taas sua palelee. Ja usko nyt, että se johtuu siitä, että sä olet laihtunut. KEHTAS VIELÄ KYSYÄ, ETTÄ PALJONKO!! Sanoin vaan, että paljon. Ja sit tää toinen työkaveri (joka on jo joskus aiemmin maininnut siitä, että mä olen laihtunut) otti mut haliotteeseen ja sanoi, että älä hyvä tyttö enää laihduta. Sä olet jo ihan tosi laiha. HÖH, ja paskat olen. Mutta juu, siinä sitten taas tomaattina ja pakoon... Rasittavaa tollanen.
Sain sit sillon töistä kotiin mentyä vielä kuntoiltua pyörällä ja imuroitua. Rakas joutu jäämään ylitöihin sen myräkän takia ja ruokakin sit viivästy. Olin jo aikas heikossa hapessa. No, ei sit tullu iltapalasta syötyä, kun ei tod. ollu nälkä, kun ruoka meni niin myöhäseks. Otin vain pari olutta. Ja laihispillerit =).
Lauantaina sit käytiin siellä sukuloimassa, onneks ei kukaan siellä maininnut mitään. Tosin pistin oikein ison fleecetakin päälle, ettei ainakaan mun ranka näy =(. Mä en jaksa alkaa selittämään niille, että juu, olen laihtunut, juu, en laihduta enää (...pä vissiin). Plaah. No, illalla sit mentiin kavereiden luo istumaan iltaa, saunomaan ja kaljottelemaan. Tuli sitten oltua tosi kännissä. En muista millon viimeks noin pahasti. Ja eilen sit meni homma siihen, että vaan mässytin. Kun mä en sairasta krapulaa muutoin, kun mullon vaan jatkuva nälkä!! Ja nyt perjantaina on ne toisen kaverin saunomiset ja juomiset... Pitää ottaa sen verran rauhallisesti, ettei tuu kapulaa, niin ei lauantai mene taas mässytessä. Tosin nyt on kyllä taas karkkikiintiö täynnä.
Ai niin, rakkaalle sanoin lauantaina, ku oltiin kävelemässä sinne kavereille, että painoin aamulla (siis la aamuna) X kiloa... Se sanoi, että älä laihduta enää. Sanoi, että mä olen just hyvä näin ja olen aina ollutkin. Ja totes vielä, että kohta mä olen taas sellanen luuta ja nahkaa... Kysyin, että miten niin taas? Totes vaan, että etkös sä sillon joskus ollu sellanen tosi laiha. Nii, vuosia sitten. Enkä mä ihan niin laihaksi ajatellutkaan kyllä =). Eh, meinaakohan sitä pelottaa, että kuihdunko mä kokonaan. No, en kuihdu. Niin, ja sit kaveri kysy sillon lauantaina ku mentiin saunaan, että paljonko mä olen laihtunut, kun se tosiaan jo näkyy ja paljon näkyykin. Laskin sitten sille, että X kiloa. Se ihan kauhisteli. Mä en tajua! Siis vielä iiiihan vähän vaan. Ei olis enää paljoa jäljellä. Se kai siinä sitten vaan on, että miten mä saan sen pidettyä siinä. Pitää varmaan vähän vähentää sit liikuntaa tai jotain. Kun en mä kuitenkaan varmaan enempää jaksa syödä (siis krapulapäiviä ei lasketa, se on ihan jotain mystistä). Kattoo sitten. Mutta rakkaalle en varmaan enää uskalla sanoa, mitä mä painan ellei se sit itte kysy. Tai sit sanoo, etten tiedä ja mennä vaikka vatta täynnä vaatteet päällä puntarille... En tiedä, mutta vielä on kuitenkin vähän tarkotus laihuttaa (ihan vaan että mahun niihin anoreksiajan housuihin) enkä halua, että se musta turhaan huolestuu. Pitää vaan olla reipas =).
No, eilisen jälkeen oli sit paino vähän noussut, luonnollisesti. Meinaan kun kaikkea paskaa itteensä työntää. Mutta nopeesti se palaa varmaan siihen lauantaiaamun lukemaan, kun ei tästä suurin osa ole kuin nestettä ja ylimäärästä paskaa vattassa. Mutta katsellaan, miten käy. Aamulla söin taasen mansikkamehukeittoa pikkukupillisen. Töissähän mä en tunnetusti syö mitään, käyn vaan tupakoimassa (juu, todella terveellistä). Sit illaksi ajattelin tehä jauhelihakeittoa. Ja sit iltapalaksi varmaan joko puolukoita (kun muistasin vaan ottaa sulamaan!!) ja sit leipästä. Siellois namnam ruista *drool*. Mietin, että joskos pitäisin tänään pitkän ruokatunnin ja kävisin kaupungilla käppäilemässä. Ei kyllä ole vara ostaa mitään, kun tili tulee vasta parin viikon päästä. Ja kun piti tässä kuussa uudet kakkulatkin ostaa, niin on aika köyhä olo. Mutta jos vaan kävis surffailemassa, sais tuota plussaa kellokortilta pois. On taas päässy kertymään =(. Ja sit kävellen kaupan kautta kotia (pitää ostaa keittojuureksia, kun en sit perjantaina muistanu ostaa kaupasta, ärh) ja pyöräilemään. Puoli tuntia on aikaa polkasta, ennenku pitää alkaa vääntämään keittoa. Sit jos vielä illalla jaksaa, niin olen onnellinen! Saadaan toi paino taas ryminällä alas.
Ja muistetaan sitten loppuviikosta, ettei mässyjä, niin pysyykin kivasti alhaalla =). Palaan astialle...
4 vuotta sitten
1 kommentti:
On varmaan aika rankkaa vastailla kokoajan kaikkiin laihtumiskysymyksiin.. :/ Mutta kuhan et ihan tosissaan itteäs luuks ja nahaks laihuta!
Voimia sulle!!!
Lähetä kommentti