Keskiviikko

Vielä kun jaksaisi tämän päivän jälkeen herätä kahdesti aikaisin. Sitten on perjantai =). Rrrrakastan perjantaita. Tietää, että on kaksi vapaata edessä taas =D. Tänäkin aamuna olisin vaan halunnut jäädä nukkumaan, kääntää kylkeä lämpimän peiton alla. Kun huoneessakin oli niin kylmä... Äkkiä silmät ristissä kahvia tulemaan, ilman sitä mua on turha saada ulos. Ja sitten aamupisulle ja pesulle ja vaakalle. Ihan kivalta näytti taas =). Toisaalta ahdistaa joka ikinen aamu punnita ittensä, mutta on se sit kiva, kun huomaa, että paino on laskussa eikä ainakaan nousussa. Tiedän kyllä, ettei se ole kovin normaalia (mikäpä minussa niin normaalia oliskaan) punnita itteensä joka helvetin aamu... Mutta kun en ainakaan halua lihota!

Ulkona on ihan kamalan kylmä tuuli, hrr. Taas piti laittaa villikset jalkaan. Pistin ihan fleecetakin töihin päälle, joskos tuota tänään tarkenis. Eilen oli ihan kamalan kylmä siellä koulutuksessa, vaikka olin topannut vaatetta miljoonasti päälle (kerrospukeutuminen kunniaan). Onneks tää mun työhuone ei ole ihan niin kylmä kuin se koulutustila, mitä me aina käytetään. No, arvata saattaa, että mulla oli hiki, kun pääsin kotiin. Tuolla vedin toppis päällä menemään noita kamalia ylämäkiä.

Mutta olipas sitten eilen niin hyvä tuuri, että koulutus loppui jo puoli kolmeen. Pääsin sit heti lähtemään töistä (juu-u, liukuma-aika alkaa meillä muullon paitsi perjantaina 14.30, perjantaisin sit jo 13.30) ja koska ruoka oli jo edellisenä päivänä tehtyä, niin ennätin hyvästi polkee puoli tuntia pyörällä. Ja sain sen vessankin pestyä =D. Nyt siellä tuoksuu raikkaalle. Ihanataihanata. Söin taas sit siitä jauhelihakeitosta pääasiallisesti vaan pottua, lientä ja keittojuureksia, pari hassua jauhelihakökköstä. Olinpas ovela ;). Ja sit... Ah-ah-ahdistus. Teki mieli kamalasti karkkia. Ja muita herkkuja. Käytiin eka krääsäkaupassa hakemassa halpaa vessapaperia rakkaan kanssa ja teki mieli sieltä ostaa sit halpoja karkkeja. Mutta ei, minä en ota. Miks ne on aina siinä kassalla??? *murisee* Sain sit pidettyä pääni. No, sit käytiin appiukon luona ja mietin kokoajan, että me mennään vielä hakemaan täydennysostoksia Prismasta (juustoa, maitoa, makkaraa...) ja mä voin nyt lyödä läskiks koko homman - kirjaimellisesti - ja ostaa sieltä sitä karkkia. Eh, olin niin tulessa ja ahdistunut. No, kaupassa sit onneks ei ennätetty karkkiosastolle asti. Rakas meni vielä ettimään lämpömittaria ja mä surffailin lankapuolella. Meinasin sitten vielä kääntyä takas ja hakea karkkia, mutta onneks rakas lähti sit jo menemään kassalle päin ja mä en saanu suutani auki. Jäi sitten siinä hötäkässä ja ahdistuksessa ostamatta puuteri, hiuslakka ja tuoksu. Prkl, se tarkottaa, että huomenna tai perjantaina tai kenties jo tänään on ne käytävä hankkimassa. Illallakin vielä mietin, että tahtootahtootahtoo, mutta onneks kotona ei oikein ollu mitään. Ja sit polin toistamiseen pyörällä puoli tuntia, joten siitä tuli jees olo =D. Sain ahdistusta vähemmälle. Tosin illalla olis tehny mieli ottaa iltapalaksi mehukeiton lisäksi ruisleipää oikein rasvasella metukalla, mutta pidin pääni ja otin vain juustolla ja kurkulla =D!

Nyt sitten on taas hyvä olo. Mietin vain, että mitä kaikille voi ostaa joululahjaksi? Ajattelin, että jos nyt tällä viikolla saisin (siis kun en eilenkään sit neulonut loppuun sitä liiviä, pirkule) sen liivin valmiiksi, niin voisin sit alottaa itelleni ne pipot sun muut. Mietin, että kerkeisin sit vielä tehä mamille joulupakettiin pipon ja lapaset. Tykkäilisköhän se? Kun sille on niin pirun vaikee ostaa mitään. Isä on onneks jo hoidettu, mutta sit appivanhemmat... Ja rakkaan sisko... Toisillemme me ei osteta. Tai niin oli ainakin puhe, mutta mietin, että joskos sitä jotain pientä sit kuitenkin =).

Perjantaina on sit ne bileet, joten mun on tänään värjättävä toi mun pää. Siitä tulee taas tumma. Tosin on se aika tumma nytkin, mutta sellanen punavivahteinen. Ajattelin nyt laittaa ihan basic tummanruskeen. Tosin se menee aina melko mustaksi mun päässä, mutta se on sellanen just hyvä. Tänään tulis lätkääkin, niin livenä kuin telkkaristakin, mutta voi olla ettei me tänään mihkään hallille jakseta raahautua. Tai no ei sitä koskaan tiedä. Joten on polkastava pyörällä jo kun menee kotiin. Laitan eka vaan ruoan uuniin (uih, lohilaatikkoa) ja sit polkemaan.

Mutta siirryn muiden tuotoksiin. Palaan astialle...