Paska ihminen

Toissapäivä meni vielä hyvin. Eilen sitten vaan söinsöinsöin, kun tulin töistä kotiin. En sitten urheillutkaan muuta kuin ne pakolliset työmatkat kävellen. Eli tunti sellasta tasasen tappavaa tallustelua. Ahdisti. Illallapas sitten en syönytkään enää mitään, joten jotain positiivista siinäkin. No, tilailin sitten taas laihutuspillereitä, pakkohan nämä läskit on pois saada. En halua edes mennä puntarille toteamaan tilannetta. Ahdistaa.

Mutta nyt alkoi aamu taas hyvin. Meni pikkukupillinen vadelmakeittoa, ei muuta. Siis mustaa kahviahan ei lasketa, mä oon siihen niin koukussa muutenkin. Ja ei siinä onneks ole oikeestaan noita kaloreita. Nyt en kyllä halua ajatellaakaan paljonko tuli eilen vedettyä kurkusta alas. Tein sitten eilen periaatepäätöksenkin, etten nyt viikkoon juokse vaa'alla ollenkaan. Tiedän, että olen läski ilmankin sitä, että nään ne lukemat. Haluan nyt vaan kutistua kokoon, laihtua olemattomiin ja olla pieni ja hentoinen. En aio herkutella, enenenen. Olen niin paska ihminen.

Ja nyt en edes pääse moneen päivään taas mihinkään blogeihin, rakas kun tulee tänään illalla tai kenties jo päivällä kotiin. Ja sit viikonloppunakaan ei voi blogeilla. Pitää siis vaan odottaa maanantaihin, todennäkösesti rakas taas menee sinne reissuhommiin, kun se on sellanen vähän pitempi rupeama taas kerran. Elämä on niin paskaa. Mutta joskos mä tästä piristyn ja saan itteni taas kuosiin, pakkohan mun on. No, onneks se eilinen oli vaan yks päivä. Ei kai se vielä mua ihan satakiloiseksi saa... Kait. Mutta sitähän mä kyllä olen jo, iso läskipaska kasa. Pih.

Pih, tänään on pakko päästä liikkumaan kyllä. No, tuli onneks käveltyä töihin se puolisen tuntia taasen ja kotiin tallustan myös. Ja sit on pakko hypätä pyörälle ja polkasta ainakin se puoli tuntia, mielellään vaikka 45 minsaa. Tai sit otan vielä illalla uusiks. Ahdistaa!!!

Ai niin, joan kyseli, että onko mulla jotain uimataustaa itsellä, kun autoin hänen tekniikkaongelmassaan. Juu, entinen (huom! todellakin entinen) kilpauimari olen. Nyt ei enää vaan iho kestä halliin menoa, vaikka rakasta puuhaa se olisikin. Mutta kesäisin tulee sitten pulikoitua, aina kun vaan tarkenee. Mutta näin siis. Muiden teksteihin nyt.

Palaan astialle...