Sipulikeittoviikko vol 1

Nonnih, tästä tuli sit se sipulikeittoviikko, kun rakas joutu lähtemään reissuhommiin. Tai ne lähtee kuhan saavat kamat hallilla kasaan. NYYH! Minä en halua jäädä yksin! Laihistelen sitten ihan kympillä koko viikon. Meni taas viikonloppuna itteeni hermo, mä söinsöinsöin =(. Läskipaska, mä en osaa tätä juttua. Mutta en siltikään lihonut, hmm... Kai, en nimittäin uskaltanut (lue:halunnut) käydä aamulla vaakalla. Ja meinasin, että jos sinnittelis nyt sillä sipuli- ja tomaattikeitolla tän viikon kunnialla (siis neljä päivää, rakas varmaan tulee jo torstaina kuitenkin kotiin =O) ja kuntoilis ihan kunnolla, niin sit menis vasta perjantaiaamuna kattomaan saldon. Saa nähä pystynkö sinnittelemään siihen saakka. Nyt kun en kuitenkaan tiedä tulosta näin viikonlopun jäljiiltä, niin vois ehkä onnatakin. Haluan niin olla se pienenpieni hentoinen...

Mutta mitä mä sitten teen kun mä olen se pienenpieni hentoinen? Pih, tä saa mut hulluksi. No, tänään sit ajattelin hakea thinspoa (yäh, mä oikeesti inhoon tota sanaa, koska mä en ole mikään proana enkä kannata sitä touhua, koska tä on oikeesti sairaus ja todella sairasta touhua onkin!) kirjastosta ruokatunnilla. Katon jos löytyis nyt se Siskonmakkarat. Ja sit tavallaan haluisin lukee myös sen Ihanan meren. Ja jotain muutakin... Kotona olis kyllä yks kirja aluillansa, mutta se vaikuttaa kuivikselta. Jos tässä välissä lukis noita muita tuotoksia ja sit kattelis, joskos jaksais alotella sitä alusta.

Olen mä muuten jotain saanu muutakin aikaseks, kun lihottaa itteeni (siis oikeesti taas kunnon itseinhomeiningit, yhh). Viikonlopun aikana sain neulottua itelleni lapaset (piponhan sain jo sairaana ollessani) ja alottelin kaulaliinaa. No, hokasin, että jos meinaan mamille tehä jouluks pipon ja lapaset, niin pakko kai ne on tässä välissä vääntää, että varmasti valmistuu sit joulupakettiin. Pipo on valmis, lapasta alotettu. Pitäis mulla varmaan niistä jotain kuvia tänne laittaa, jos haluatte nähä mitä tämä ihrakasa saa käsillään aikaseks (muutakin ku tungettua ruokaa suuhun).

Yäks, mä oikeesti en kestä nyt itteeni. Oma moka, tästä saa kärsiä ihan rauhassa. Mutta jospas mulla olis jo huomenna parempi fiilis. Ja nythän mä voin sit iltasin taas katella näitä blogimaailmoita, kun rakas on siellä reissussa. Ei ole vahtimassa mua =D. Ellei sit toi urheilu ja neulominen vie ihan kokonaan mun päiviäni ja iltojani. Tänään ajattelin kyllä lähteä taas heti kun mahollista kotiin (tarkistaa päivystyslistaa... ...vittu mulla leviää pää tän koneen kanssa, kun tä on niin hidas... ...juu eli mä lähden puoli kolmelta kotiin, ei päivystystä), polkasta 45 minsaa pyörällä (tai vähintään puoli tuntia), syöpästä sitä sipulikeittoa (pitäis varmaan keittää se ensin, tirsk) ja sit lähtä käymään Prismassa. Pitää koittaa katella rakkaalle jotain joululahjaa. Muut on melkein jo hoidettu. Anoppi ja rakkaan sisko vielä sit, mut siskollekin on jo valmis idea, pitää vaan ostaa. En vaan oikein keksi, mitä sille rakkaalle vois ostaa. No, sit illalla varmaan neulonneulon. Ja luen niitä kirjoja, jos mä sieltä mitää löydän. Riippuen, miten kauan menee Prismassa, että jos mä sattusin eksymään uusiksi tänne blogimaailmaan, ainakin lukemaan muita...

Mutta nyt nousee ahdistus niin suureksi, kun ajattelen omia läskejäni, että mä menen muiden juttuihin. Palaan astialle...