torstai 27. marraskuuta 2008

Abigailille...

Sovimma näin. Kommenttia en julkaise pyynnöstäsi =). Jaksellaan!

Palaan astialle...

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Emee

Samaa kyselisin siulta emee... Kutsuisitko? Olisin otettu =D

Abigail

En malttanut pysyä pois sunnuntaihin saakka... Päivitystä tosin ei nyt tule. Tulin vain kyselemään, että kutsuisiko Abigail minut Kärsimys kaunistaa -blogiinsa? Olisin todella otettu =D.

Palaan astialle...

tiistai 25. marraskuuta 2008

Otan lomaa

Juu, otan lomaa blogistani ens sunnuntaihin saakka. Söin karkkia, tunnustan. En halua huijata tässä touhussa. Joten herkkulakko alkaa sit heti huomenna.

Tänään en aio syödä enää mitään. Onneks jotain liikuntaa olen harrastanut kuitenkin. Mutta koitan laitella tän homman taas kunnolla alkuunsa ja palaan seuraavan kerran vasta sunnuntaina. Toivottavasti siihen mennessä saan itseni taas raiteille ja voin jotain positiivista teille kertoilla.

Tästä se taas lähtee, nyt hain Siskonmakkarat-kirjankin, illalla alottelen sitä. Joten nyt pakko onnistua.

Kuullostellaan sunnuntaina. Siihen asti jaksamisia kaikille. Palaan astialle...

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Tappakaa minut...

...pyydän!

Olin paska, tein sen taas. Söin. Paahtista, hapankorppua. Haluan kuolla. Tein jo huomisesta alkamaan tuon laihisteluajan. Tarkottaa sitä, etten herkuttele tai syö enempää kun itelleni sallin jo etukäteen. Mutta...

...en tiedä, palaanko astialle...

Yksin

Nyyh, rakas lähti taas reissuun. Jätti miut ihan yksin, mä en tykkää tästä =(. Mutta kestettävä on, taas torstaihin asti. Ei mahda mitään.


Juu, viikonloppu meni perseelleen, tuli syötyä. Tänään tosin on ollut hyvä päivä. Ja sain mä perjantaina ja sit eilenkin urheiltua kuitenkin, joten jotain positiivista. Tänään alkaa taas. Onneks kello on jo kuitenkin puol kuus, tunti sit söin palan lohipiirakkaa, joten ei tod. ole ruoka mielessä. Iltapala jäljellä, mitähän sitä...


No mutta, on postissa tullu osa mun laihutuspillereistäkin sit =D! Pitää muistaa huomenna ottaa se lappu töihin mukaan, niin voi sit kotia tullessa hakea ne. Osa puuttuu vielä, mutta ihan jees, noilla mennään. Ja sit kävin mä tänään ostamassa lisää nesteenpoistajia ja sellasta liuosta... Noi nesteenpoistajat nyt virallisesti on kyllä mun polveen, koska se on taas ihan kamalassa jamassa. Turvoksissa kun mikä. Mä vihaan tätä tautia. Mutta kestettävä kait se on, kun ei oikein noita hoitokeinoja ole... Sairastan siis kondromalasiaa. Krrreit.


Mutta olihan siinä viikonlopussa sit jotain hyvääkin. Mamille sain valmiiks pipon lisäks lapaset ja nyt alottelen tuossa villiksiä vielä samaan pakettiin. Ja rakkaan siskolle haettiin lahja ja sit anopillekin löyty jo. Enää rakkaalle mulla pitää ostaa ja sit on kaikki hallussa. Kun vaan sais vielä paketoitua ne kaikki ;). Ja valmiiks ne mamin sukat. Ajattelin tehä sit samanlaiset itellekin... Mutta nytpäs voisinkin laitella kuvia noista lapasista ja piposta. Ihan peruskamaa kylläkin, mutta osaan mä siis muutakin kun mättää ruokaa suuhuni. Venatkaa viikko, kun laittelen ensin kuvat koneelle...


Juu eli tässä mamille pakettiin menevät lämmikkeet. Sukista voin sit joskus lisäillä kuvia kunhan ne joskus ehkä ennen joulua ennättävät valmistua. Ei ihan simppelit sukat olleetkaan, huomasin vasta kun alotin, Mutta haastetta elämään, pysynpähän paremmin tässä mun laihistelussa. Hii, ihanaa kun huomenna pystyy alottamaan sen liuoksen ja sit saa ne toiset laihispillerit. Odottelen vaan lujaa niitä toisia vielä! Tänään ei kumma kyllä ole ollut ahdistuspäivä, tosin en ole mitään suurempia syönytkään. Aamulla sitä tuttua ja turvallista mehukeittoa ja sit sitä lohipiirakkaa. Ja olen mä sentään pyörällä ottanut kunnon raskaan puolituntisen. Valuin hikeä, kuin sika! Että jotain on kulutettukin, vaikka kurkusta alaskin sitä on mennyt.
Miuta meinaa hieman pelottaa. Saa nähä, mihin tyo myrsky tuosta vielä kehittyy. Vielä ei tainnut lunta tulla, mutta tuulee ihan perkeleesti! Kivapa on aamusella hipsiä töihin. Tai sit mä turvaudun iskään ja hyppään sen kyytiin. Mä en tykkää, että rakas lähti tuohon keliin ajamaan, tai ei kai se ite aja, mutta silti. Kun kaameeta keliä luvannut koko Suomeen ja tuolla pimeessä tuiskussa sit mennään... Iih. Ja en tykkää olla tällasella ilmalla yksin, kun jos jotain sattuu. Pelkotiloja. Pih. Mutta mä menen nyt tupakalle ja sit toisten blogeihin. Olen taas ihan pihalla.
Palaan astialle...

perjantai 21. marraskuuta 2008

Söinsöinsöin taas

Vittu mun elämä on täyttä skeidaa. Siis eilenkin sitten söinsöin. Argh, miksi mä en osaa laihduttaa, niinku normaalit ihmiset??? Tä on rasittavaa. Ja tä saa mun pään menemään ihan sekasin. Eilen teki mieli suihkussa ottaa sakset ja viilviil. Mutta en. Koska sakset ei ollutkaan vessan kaapissa. Hmph. Joku källinyt ne sieltä. No, toisaalta positiivista. Ja enhän mä niitä voinut hakea muualta, koska rakas oli kotona. Olisin niin halunnut satuttaa itteeni, tehdä tuhoa muutoinkin kun syömällä.

Tänään on sitten kova yritys takasin raiteille. Aamu lähti normaalisti käyntiin, eli mehukeittoa kupillinen ja sit kävellen töihin. En nimittäin viittiny herättää rakasta, että olis käyny mut heittämässä. Tulipahan edes jotain hyötyliikuntaa. Ja sit menen kävellen myös kotiin. Ja nyt todellakin on pakko heti hypätä sen pyörän päälle!! Muuten tulee (okei, on jo, mutta siis pahenee) läskiahdistus. Tosin olo ei mitenkään lihava sinällään ole, siis olis tällanen varmaan, vaikken olis mitään eilen syönytkään. Vihaan ihan ilman mitään tuota mukana raahattavaa kroppaa. Ja silti mä olen ollut tän päivän ihan ankkajäässä töissä, vaikka eilen tuli syötyä ja tankattua energiaa. Mutta joskos mä silti laihtusin? Edes gramman? En ainakaan halua lihoa.

No, ei auta muu kuin yrittää edes. Jos sit huomennakin aamusella sais polkastua pyörällä. Ja rakas lähtee jo sunnuntaina taas sinne reissuilemaan, joten sit sunnuntai-iltanakin mulla on urheilua tiedossa. Ja sit joka päivä ens viikolla, kun rakas on poikessa. Ja sit mä oikeesti skarppaan ja syön vaan niitä laihisruokia. Siellä olis sitä tomaattikeittoa... Ja niitä rehuja muutenkin... Kattoo nyt miten käy, en jaksa oikein uskoa itteeni. Varsinkin kun on viikonloppu tulossa, pirskule. PAKKOPAKKOPAKKO!

Pitäis huomenna käydä vielä vähän joululahjoja kattelemassa, sitten alkas melkein olla valmista. Mutta kertokaa, mitä mä sille rakkaalle ostan! Olen ihan hukassa... Pitää oikeesti ens viikolla joku ilta raahautua sinne Prismaan ja mennä tutkailemaan ideoita. Mä oon oikeesti ihan surkee tällasessa. Niin, ens viikolla voisin laitella jotain kuvia muuten tänne niistä mun mamin joululahjatuotoksistakin. Sit pitäis valmistua. Kun toista lapasta jo väännän, sit vaan peukut niihin... Ja päättelyt... Mikä on siis kaikista rasittavinta hommaa. Sit pääsee tekemään itelle kaulaliinan loppuun ja sit jos taikajakun tekis vihdoin valmiiks. Joskos mä sit pääsisin tekemään itelle uudet villikset, sellaset pitkävartiset. Noilla neulomisilla kun sit sais pidettyä ittensä erossa ruuasta ens viikon, niin jesh.

Meinasinkin, että tästä päivästä alkaen mä olen herkkulakossa. Ruokaa mä en voi rajottaa, koska rakkaalle pitää viikonloppusin kokata ja sit on pakko itekin syödä (vahtii mua?). Mutta karkit ymymym turhat jutut. Menenkin tästä tekemään tohon sellasen, mistä näkee, että sellanen on voimassa.

Tulis jo ne laihispillerit... Olis lisämotivaatiota! Palaan astialle...

torstai 20. marraskuuta 2008

Paska ihminen

Toissapäivä meni vielä hyvin. Eilen sitten vaan söinsöinsöin, kun tulin töistä kotiin. En sitten urheillutkaan muuta kuin ne pakolliset työmatkat kävellen. Eli tunti sellasta tasasen tappavaa tallustelua. Ahdisti. Illallapas sitten en syönytkään enää mitään, joten jotain positiivista siinäkin. No, tilailin sitten taas laihutuspillereitä, pakkohan nämä läskit on pois saada. En halua edes mennä puntarille toteamaan tilannetta. Ahdistaa.

Mutta nyt alkoi aamu taas hyvin. Meni pikkukupillinen vadelmakeittoa, ei muuta. Siis mustaa kahviahan ei lasketa, mä oon siihen niin koukussa muutenkin. Ja ei siinä onneks ole oikeestaan noita kaloreita. Nyt en kyllä halua ajatellaakaan paljonko tuli eilen vedettyä kurkusta alas. Tein sitten eilen periaatepäätöksenkin, etten nyt viikkoon juokse vaa'alla ollenkaan. Tiedän, että olen läski ilmankin sitä, että nään ne lukemat. Haluan nyt vaan kutistua kokoon, laihtua olemattomiin ja olla pieni ja hentoinen. En aio herkutella, enenenen. Olen niin paska ihminen.

Ja nyt en edes pääse moneen päivään taas mihinkään blogeihin, rakas kun tulee tänään illalla tai kenties jo päivällä kotiin. Ja sit viikonloppunakaan ei voi blogeilla. Pitää siis vaan odottaa maanantaihin, todennäkösesti rakas taas menee sinne reissuhommiin, kun se on sellanen vähän pitempi rupeama taas kerran. Elämä on niin paskaa. Mutta joskos mä tästä piristyn ja saan itteni taas kuosiin, pakkohan mun on. No, onneks se eilinen oli vaan yks päivä. Ei kai se vielä mua ihan satakiloiseksi saa... Kait. Mutta sitähän mä kyllä olen jo, iso läskipaska kasa. Pih.

Pih, tänään on pakko päästä liikkumaan kyllä. No, tuli onneks käveltyä töihin se puolisen tuntia taasen ja kotiin tallustan myös. Ja sit on pakko hypätä pyörälle ja polkasta ainakin se puoli tuntia, mielellään vaikka 45 minsaa. Tai sit otan vielä illalla uusiks. Ahdistaa!!!

Ai niin, joan kyseli, että onko mulla jotain uimataustaa itsellä, kun autoin hänen tekniikkaongelmassaan. Juu, entinen (huom! todellakin entinen) kilpauimari olen. Nyt ei enää vaan iho kestä halliin menoa, vaikka rakasta puuhaa se olisikin. Mutta kesäisin tulee sitten pulikoitua, aina kun vaan tarkenee. Mutta näin siis. Muiden teksteihin nyt.

Palaan astialle...

tiistai 18. marraskuuta 2008

Minulla on kuolettavan tylsää...

VIIMEISIN HENKILÖ:
Joka makasi sängyssäsi? Minä itse
Joka sai sinut itkemään? Itse sain varmaan tämänkin aikaan =(
Jonka kanssa olit elokuvissa? Rakas
Jonka kanssa menit shoppailemaan? Rakas
Joka sai sinut nauramaan? Ystikselle soittelin tänään, hän
Joka sanoi sinulle rakastan sinua? Rakas (kukas muukaan?)
Joka laittoi sinulle viestiä keskellä yötä? Rakas kun oltiin baareilemassa...

YLEISTÄ:
Tatuointeja? Ei löydy ei
Mitä pelkäät eniten tällä hetkellä? Yksinäisyyttä, syömistä
Missä haluat mennä naimisiin? Mä en oikein ole miettinyt tätä... Jossain ulkosalla
Pitääkö kukaan sinusta? Kyllä, toivottavasti ainakin =D
Tykkäätkö olla ihmisten kanssa? Nykyisin vähän vähemmän, mutta jees hommaa silti
Oletko yksinäinen tällä hetkellä? Todella!
Oletko ikinä pitänyt henkilöstä joka on kohdellut sinua huonosti? Valitettavasti
Mikä laulu muistuttaa sinua ihastuksestasi? Yö: Rakkaus on lumivalkoinen
Paljonko sinulla on rahaa tällä hetkellä? Riittävästi seuraavan palkkapäivään asti, mutta vois sitä kyllä enemmänkin olla
Onko sinulla sukat jalassa? Juuh, ilman ei tarkene
Sattuuko sinua johonkin nyt? Persiiseen (kova penkki), selkään ja polveen

SEKALAISTA:
Oletko pitkä vai lyhyt? Sanotaan nyt että sellanen välimalli. 169 cm
Miten elämäsi sujuu yleensäkin? Sekavasti
Oletko ihastunut tällä hetkellä? Rakastunut kylläkin, mutta juu
Onko paras ystäväsi hyvä koulussa? Mullei ole yhtä parasta ystävää ja niistä vaan yks enää opiskelee... Kai se on =D
Lempielokuvasi? Miljoonia, mutta Taru Sormusten Herrasta -trilogia on jotain aivan loistavaa

OLETKO KOSKAAN:
Nolostunut vanhempiesi takia? Joskus nuorempana useastikin
Salannut jotain tärkeää asiaa vanhemmiltasi? Voi montaakin
Ollut sanoinkuvaamattoman onnellinen? Olen =D
Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Pelottaa, ahdistaa, itkettää
Kuunteletko nyt jotain kappaletta? En, telkkari tuossa vaan mölisee
Oletko koskaan menettänyt ketään, jota et voi saada koskaan takaisin? Olen, mummoni viimetteeks
Missä olet tällä hetkellä? Kotona olohuoneessa
Missä haluaisit olla? Rakkaan kainalossa jossain korvessa mökillä
Kaunein kuulemasi kappale? Voi kun näitäkin on niin monta... Beautiful on kyllä kaunis...
Paistaako ulkona aurinko? Ei
Oletko musikaalinen? Hiukkasen
Käytkö salilla? En, ei oo tullu käytyä vuosiin
Oletko koskaan meinannut kuolla? Jo ennen kuin elämä kerkesi kunnolla alkaakaan
Oletko suomalainen? Jep
Kenelle lähetit tekstiviestin viimeksi, koska? Kaverille pistin tuossa parisen tuntia sitten
Kuka lähetti sinulle tekstiviestin viimeksi, koska? Tämä samainen kaveri jo päivällä
Entä haluaisiko kukaan muu olla sinä? Joku on joskus sanonut haluavansa, mutta jos tietäsivät paremmin, niin ei
Paljon kello on? 18:15
Mikä viikonpäivä tätä tehdessäsi on? Tiistai
Haluaisitko nyt halata jotain tiettyä ihmistä? Rakasta

Milloin itkit viimeksi? On siitä muutama viikko aikaa
Miltä hiuksesi nyt tuoksuvat? Hiuslakalta ja tupakalta
Mikä sinut saa yleensä itkemään? Ikävä, pelko, ahdistus, syöminen
Mitä ääniä kuulet ympäriltäsi? Telkkarissa joku mies höpöttää, kone hurisee ja pyykkikone linkoaa
Kenen kanssa haluaisit parhaillaan olla kahdestaan? Rakkaan
Minkä väriset sukat sinulla on jalassa, vai onko lainkaan? Valkoiset, joissa on sinisiä raitoja
Pidätkö koruista? On ne ihan jees, ei tuu vaan käytettyä
Omistatko lävistyksiä? Pakollisten korvareikien lisäks en
Viimeksi syöty ruoka? Nuudelit
Viimeksi juotu juoma? Vesi
Mitä odotat tällä hetkellä, vai odotatko mitään tulevalta? Torstaita ja viikonloppua
Inhoatko ketään juuri nyt? Itseäni

Rakastatko ketään tällä hetkellä? No rakasta
Rakastaako sinua kukaan? Juu =D
Ikävöitkö ketään juuri nyt? Rakasta kovastikin
Ketä olet viimeksi pussannut? Rakasta
Mitä aiot tänään vielä tehdä? Laittaa pyykit kohta kuivamaan, kattoa telkkua, kenties neuloa
Onko vaatekaappisi siisti? Suht

VIIMEKSI:
Kenen vieressä viimeksi nukuit? Rakkaan
Kenen kanssa puhuit viimeksi puhelimessa? Rakkaan
Kenen luona olit viimeksi yötä? Jaa-a, kotona yleensä =D. Joskus kesällä oltiin rakkaan kanssa vissiin sukulaisissa
Kenelle viimeksi nauroit? Enpäs muista kyllä... Ei kun töissä työkaverille =D
Kenen vanhempia olet viimeksi halannut? Rakkaan äitiä

VOISITKO KOSKAAN:
Nauraa henkilölle joka kaatuu? Aina
Lintsata koulusta? Jos olisin koulussa, niin voisin. Tehty ja koettu monesti
Nukkua paljaalla lattialla? En ainakaan sais unta

PARAS VASTAKKAISESSA SUKUPUOLESSA:
Hiusten väri? Ruskea
Hiusten pituus? Lyhyt
Silmien väri? Suklaasilmät on pop!
Söpö vai seksikäs? Seksikäs
Suukkoja vai haleja? tällä hetkellä haleja! Mutta molempia
Humoristinen vai vakava? Tilanteen vaatimalla tavalla
Herkkä vai äänekäs? LLLOUD
Yhden illan juttu vai suhde? Suhde

OLETKO KOSKAAN:
Varastanut rahaa ystävältäsi? Noup
Kaivannut jotakuta niin paljon, että sattuu? Koko ajan
Nukkunut koulussa? Joskus lukiossa
Ollut yksinäinen? Tälläkin hetkellä
Huijannut pelissä? Varmaan joskus joo
Katunut sitä että olet satuttanut ystävääsi? Syvästi
Katunut sitä että olet rakastanut jotakuta? Ja paljon
Ollut todella iloinen? Jep

Haluan

- karkkia
- jäätelöä (jotain hyla/laktoositon/sorbetti)
- riisipiirakoita
- pasteijoita
- täytettyjä sämpylöitä (luonnollisesti majoneesia, metukkaa, juustoa, kurkkua, salaattia)
- pitsaa
- Hesen aterian

Miksi mä olen tällainen? Just poljin puoli tuntia kuntopyörällä ja mietin koko sen ajan, että kuin ihana olis SYÖDÄ! Siis syödä jotain tollasta oikein kunnon herkkumässyä. Jotain. Jotain, mitä normaalit ihmiset voi syödä ilman suurempia omantunnontuskia. Miksi mä olen tällainen? Käyn koko ajan kamppailua pääni sisällä. Haluan. Mutta en voi. Haluisin niin olla normaali, syödä tollasia herkkuja sillon tällön, ajattelematta, että millon mä oon viimeks syöny niitä. Ja ajattelematta sitä, miten paska olo on sit jälkeenpäin, jos sorrun. Ja ilman niitä tuskia, mitä mä pääni sisällä käyn sen jälkeen, kun olen sortunut. Käyn niitä, vaikka olisinkin antanut luvan itselleni. Koska en mä olisi kuollut ilman niitä, olisin pärjännyt. Miksimiksimiksi!

En ole vielä syönyt aamun jälkeen. En tiedä haluanko. Kun en tiedä, mitä söisin. Kaikki mainokset tunkee jotain herkkualeja. Konvehteja, jäätelöä, riisipiirakoita, subin patonkeja... Haluan niin vaan kuolla pois. Tai haluan, että rakas tulee, sillon mä en saa näitä jakomielitaistelukohtauksia. Haluan repiä hiukseni irti päästä, kun en osaa päättää mitään. Olen sairas.

Menen nyt lyömään päätäni seinään. Tuntuu, että olisi sama sortua, jossain vaiheessa se on edessä kuitenkin. Palaan astialle...

Tästä mitään sipulikeittoviikkoa tullut...

Juu ei hyi yäk! Siis en pistänyt eilistä plörinäksi, vaikka otsikko ehkä niin antaa ymmärtää. Mutta en voi tästä mitään sipulikeittoviikkoa tehdä. Siis se keitto oli jotain niin ällöä! Pari kolme desiä mä sitä sain alas ja sit oksetus. Todella ällö olo oli sit koko illan kunnes otin sit iltapalaksi leipää ja mehukeittoa. Mutta juu, ei ihan ollu mun juttu toi. Harmi sinänsä, kun kaloreiden puolesta just unelma. Muttamutta, voinhan mä kokeilla sitä tomaattikeittoa, joskos se olis parempi vaihtoehto.Tai sit meinasin, että jos tänään tekis ihan vaan pakastevihanneksia mikrossa, porkkanaraastetta ja vähän raejuustoa. Tai jotain, en vielä tiedä. Mä olen surkea keksimään itelleni ruokia.

Ihanaa, lunta tuli! Ja illalla ja yöllä tulee sit vaan lisää =D. Rakastan suunnattomasti! Kävelin sit töihin tänään, oli jotenkin tosi hyvä fiilis heti aamusta. Nyt vaan taas pitäis johonkin vitun palaveriin lähteä päiväksi istumaan... No, ei mulla toki mitään isompia hommia ollutkaan, mutta on se silti aina vähän perseestä. Ja varsinkin kun meillon joku opintopiiri ja mullei edes ole sitä tehtävää, mikä sinne olis pitänyt tehdä. No, pitää työkaverilta pummia se tuossa ja vähän vilasta. Kun enhän mä kuitenkaan osais muutenkaan sitä... Muttamutta, oli siis todellakin ihana kävellä töihin, en mitenkään kovin reippaasti ees tullut, ihan normivauhtia. Ei halvata sit olla hikisenä töissä. Mutta hyötyliikuntaa tuli siis puoli tuntia. Ja sit toiset puolisen tuntia kotia mennessä, sit voi jo vähän revitelläkin. Ei haittaa vaikka tulis hiki, kun kuitenkin heti sit alan polkemaan pyörällä.

Ja sit pitäis taistella ja vaihtaa lamppu eteiseen. Toinen siitä päätti sit sammahtaa tänä aamuna. Koitin jo ottaa sitä vitun kupua irti sieltä katosta, mutta se vaan pyöriipyörii kuin hyrrä. Enkä mä kyllä edes tiedä, millanen lamppu siihen pitää olla ja onko meillä edes yhtään ehjää kappaletta. No, pitää koittaa uusiks, kun meen kotiin. En halua nimittäin olla yksin pimeessä kämpässä, mä saan sellasesta jotain ihme pelkotiloja. Ei vois ihmisellä olla enää parempaa mielikuvitusta kuin mulla =D. Siis olen varma, että siellä liikkuu aina iltasin ja öisin joku, yhh. No, kun jaksais torstaihin asti, niin sit tulee rakas kotiin!

Jees, mä menen nyt. Palaan astialle...

maanantai 17. marraskuuta 2008

McLeodin tyttäriä odotellessa...

Nonnih, jäi sit vielä luppoaikaakin ennen tuota otsikon sarjaa... Aivan loistava, suosittelen lämpimästi kaikille. Mä vanhana hevostyttönä ihan intopinkeenä =D!

Muttah, just polkasin 45 minsaa pyörällä. Meinasin muka, että sinne Prismaan menisin, mutta enpäs taidakaan sit... ...tänään ainakaan. Meinasin saada ihan kunnolla neulottua ja sit luettua noita teidän muiden blogeja. Niissä olen niin auttamattomasti jäljessä, että ihan hävettää. Sitä paitsi mä saan siitä motivaatiota ja sitä mä oikeesti nyt tarvinkin. Meinasin nimittäin sortua muutamaan otteeseen tänään. Kun ei se kirjastokaan sit ollu auki, ni mietin, että miten mä sitä ruokatuntia kaupungilla kuluttelen. Ajattelin, että oispas ihana käydä Hesessä. EIH! No, onnekseni kävelin ohi. Sit mä haaveilin jo moneen otteeseen, että ostan jonku namipussin töihin loppupäiväks. MITÄ?? Tä ei todellakaan ole mun tapaista. Sit ajattelin, että haen itelleni jonku ihanan rasvasen pakastepitsan kaupasta ja kaikkee muuta nannaa. HÄH? Vielä kotimatkalla mietin, että ihan sama hakea. ARGH!! No, onneks kävelin kaupan ohi ja sit tulin heti polkemaan pyörällä. Nyt ei oikeestaan tee edes mieli. Mutta ainahan mullon sellanen fiilis urheilun jälkeen, ei edes heti oo nälkä.

Noh, kattelen tossa noi McLeodin tyttäret ja sit alan tekemään sitä sipulikeittoa. Ja sit lukemaan teidän blogeja =). Neuloahan voi samalla kun kattelee tota telkkaria tossa.

Muttah, palaan astialle...

Sipulikeittoviikko vol 1

Nonnih, tästä tuli sit se sipulikeittoviikko, kun rakas joutu lähtemään reissuhommiin. Tai ne lähtee kuhan saavat kamat hallilla kasaan. NYYH! Minä en halua jäädä yksin! Laihistelen sitten ihan kympillä koko viikon. Meni taas viikonloppuna itteeni hermo, mä söinsöinsöin =(. Läskipaska, mä en osaa tätä juttua. Mutta en siltikään lihonut, hmm... Kai, en nimittäin uskaltanut (lue:halunnut) käydä aamulla vaakalla. Ja meinasin, että jos sinnittelis nyt sillä sipuli- ja tomaattikeitolla tän viikon kunnialla (siis neljä päivää, rakas varmaan tulee jo torstaina kuitenkin kotiin =O) ja kuntoilis ihan kunnolla, niin sit menis vasta perjantaiaamuna kattomaan saldon. Saa nähä pystynkö sinnittelemään siihen saakka. Nyt kun en kuitenkaan tiedä tulosta näin viikonlopun jäljiiltä, niin vois ehkä onnatakin. Haluan niin olla se pienenpieni hentoinen...

Mutta mitä mä sitten teen kun mä olen se pienenpieni hentoinen? Pih, tä saa mut hulluksi. No, tänään sit ajattelin hakea thinspoa (yäh, mä oikeesti inhoon tota sanaa, koska mä en ole mikään proana enkä kannata sitä touhua, koska tä on oikeesti sairaus ja todella sairasta touhua onkin!) kirjastosta ruokatunnilla. Katon jos löytyis nyt se Siskonmakkarat. Ja sit tavallaan haluisin lukee myös sen Ihanan meren. Ja jotain muutakin... Kotona olis kyllä yks kirja aluillansa, mutta se vaikuttaa kuivikselta. Jos tässä välissä lukis noita muita tuotoksia ja sit kattelis, joskos jaksais alotella sitä alusta.

Olen mä muuten jotain saanu muutakin aikaseks, kun lihottaa itteeni (siis oikeesti taas kunnon itseinhomeiningit, yhh). Viikonlopun aikana sain neulottua itelleni lapaset (piponhan sain jo sairaana ollessani) ja alottelin kaulaliinaa. No, hokasin, että jos meinaan mamille tehä jouluks pipon ja lapaset, niin pakko kai ne on tässä välissä vääntää, että varmasti valmistuu sit joulupakettiin. Pipo on valmis, lapasta alotettu. Pitäis mulla varmaan niistä jotain kuvia tänne laittaa, jos haluatte nähä mitä tämä ihrakasa saa käsillään aikaseks (muutakin ku tungettua ruokaa suuhun).

Yäks, mä oikeesti en kestä nyt itteeni. Oma moka, tästä saa kärsiä ihan rauhassa. Mutta jospas mulla olis jo huomenna parempi fiilis. Ja nythän mä voin sit iltasin taas katella näitä blogimaailmoita, kun rakas on siellä reissussa. Ei ole vahtimassa mua =D. Ellei sit toi urheilu ja neulominen vie ihan kokonaan mun päiviäni ja iltojani. Tänään ajattelin kyllä lähteä taas heti kun mahollista kotiin (tarkistaa päivystyslistaa... ...vittu mulla leviää pää tän koneen kanssa, kun tä on niin hidas... ...juu eli mä lähden puoli kolmelta kotiin, ei päivystystä), polkasta 45 minsaa pyörällä (tai vähintään puoli tuntia), syöpästä sitä sipulikeittoa (pitäis varmaan keittää se ensin, tirsk) ja sit lähtä käymään Prismassa. Pitää koittaa katella rakkaalle jotain joululahjaa. Muut on melkein jo hoidettu. Anoppi ja rakkaan sisko vielä sit, mut siskollekin on jo valmis idea, pitää vaan ostaa. En vaan oikein keksi, mitä sille rakkaalle vois ostaa. No, sit illalla varmaan neulonneulon. Ja luen niitä kirjoja, jos mä sieltä mitää löydän. Riippuen, miten kauan menee Prismassa, että jos mä sattusin eksymään uusiksi tänne blogimaailmaan, ainakin lukemaan muita...

Mutta nyt nousee ahdistus niin suureksi, kun ajattelen omia läskejäni, että mä menen muiden juttuihin. Palaan astialle...

perjantai 14. marraskuuta 2008

I'm back in the business

No hei, terve taas =D! Tai vielä on nuhaa ja yskää, muttei kuumetta (ollu ainakaan aamulla). Ja olokin on jo aivan eri luokkaa eiliseen ja toissapäiväseen verrattuna. Nyt sit tulin jo töihinkin. Otan näin sairauden päätteeksi kevyen laskun arkeen, kun ei oo kun tä perjantai ja sit jo viikonlopun viettoon. Tuntuu tosin ihan maanantailta, kun on kaks päivää vaan rötvännyt kotisohvalla.

Ja prööt. Meni sit eilinenkin syömiseksi. Muttamutta... En silti ole lihonut, pari sataa grammaa oli pikemminkin tippunut pois, kun itsemurha-alttiina uskaltauduin tänä aamuna vaakalle. Whatthefuck?!? No, en valita =). Nyt sit vaan tästä taas palataan siihen normaaliin, niin kaikki on jeesh. En vaan tiedä, uskallanko mä vielä tänään polkea pyörällä, pitää kattoa. Kun ei oo kiva, jos tästä tulee joku jälkitauti. Mutta sen näkee sit päivällä. Kun nyt edes tietäis, joutuuko sitä jäämään tänään päivystämään... Toivottavasti ei, niin sit mä voisin varovasti polkee sen puolisen tuntia pyörällä ja imuroidakin pitäis kotosalla.

Aamulla meni siis alas taas vaan mehukeittoa. Iltaruoaks on suunnitteilla spagettia ja lihapullakastiketta (rakkaan toive). Mutta minähän lyön lautaselle ensin porkkanaraasteet (ai niin, sitäkin pitäis tehä) ja sit vasta minimaalisesti ruokaa, joten nou paniikkia. Ja illalla mielellään vaan mehukeittoa. Ja jos on pakko vielä jotain, niin sit näkkäriä. Joko juustolla tai ilman. Kurkkua ei ole, snif =(. Mutta enköhän mä tästä taas palaa pudottamaan sitä painoa. Kovasti on ainakin toiveissa. Ja nyt on niin hyvä fiilis, kun en ollutkaan noiden muutaman päivän syömisten jälkeen lihonut! Ihan voittajaolo, tiedän, että mä pystyn tähän! Hienoa, hienoa. Hmm, olempas minä positiivisin ajatuksin liikkellä tänään. Tosin voi johtua siitäkin, kun ei ole enää sairas olo. Krrreit.

Ei sitten rakas vielä osannut sanoa, että joutuuko se lähtemään ens viikolla sinne reissuhommiin. No, luulisi tuon tänään jo tietävän. Meinaan, että tietäis, mitä huomenna ostaa kaupasta. Koska jos se menee, niin mullehan ei viikolle suuria tarvii. Kuhan on kurkkua (siis niiiiiin nam) ja jotain kevyttä ruokaa. Meinasin ostaa sipulikeittoa. En oo aikasemmin syöny, mutta siinä on vaan 20kcal/desi! Turvaruokaa siis =). Ja sit tomaattikeittoa. Ja onhan mulla kasvislientä kaapissa... Näillä mennään siis, jos rakas menee ens viikolla sinne reissuhommiin. Tuli muuten mieleen, että hehkutin vissiin jo aikasemmin tosta sipulikeitosta... Noh, kerta kiellon päälle ;).

Öh, maha on inhan tuntunen. Johtunee siitä lääkemäärästä, mitä vedin parin päivän aikana. Ne ei jotenkin sovellu mun vattalle. Mutta pakko välillä saada jotain helpotusta. No, joskos tuota ei niitä enää tartteis =). Mutta nyt muiden blogeihin, olen ihan ulkona kaikesta, kun en ole jaksanut niitä parin päivän aikana lukea. Mutta hyvät viikonloput kaikille!

Palaan astialle...

torstai 13. marraskuuta 2008

Kuume

Aivot sulaa. Nokka on tukossa. Yskittää ja keuhkoputkea polttaa. Öh, ompas niin ihana olo. Tulin sit eilen kesken päivän töistä kotiin, kun olo ei enää antanu myöten. Olen ihan oikeesti kipee, eilen oli kuumetta ja nytkin on. Tai se on nyt voinu laskee, kun otin lääkkeen... Mutta kuitenkin, en siis tänäänkään mennyt töihin. Yh, mieluiten olisin kyllä terve. Sais kuntoilla. Nyt mä vaan lihon. Eilinenkin meni sit syömiseksi. Rakas sanoi, että mä tarviin energiaa. Vitut. Haluan vajetta, miljoonasti! Että laihdun. Nyt siis taas kamala itseviha päällänsä.

Mutta koitan tästä taas päästä raiteille ja tervehtyä. Tuli nyt vaan pikapostaus, menen takasin pötkötysasentoon. Joskos tuota huomenna jo olis terve, mä en halua sairastaa viikonloppua!!

Palaan astialle...

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Minä tein sen taas... =(

Minähän arvasin, että niin siinä käy. Että mä olen kipeä ja rakas tuo herkkuja ja mä syön. YÖKS! Vihaan itteeni tällä hetkellä niin lujaa, ettei mitään rajaa. En sitten todellakaan pystynyt eilen nousemaan pyörän päälle ja tuli herkuteltua vaan kotosalla. En edes halunnut mennä puntarille, tiedän jo muutenkin että olen läski. Ja edelleen flunssa vaivaa =(. Mutta joskos mä tänään pääsisin sit polkemaan, edes vähän, edes sen puoli tuntia. En tiedä vielä, joutuuko tässä jäämään päivystämään, kun kukaan ei ole voinut sitä vitun listaa tehdä koko viikolle... No, en jää ellei ole pakko, on sen verran nuhainen (ja läski!!) olo, että tahtoo kotiin mahollisimman pian lepäämään (lue: polkemaan pyörällä). PAKKOPAKKOPAKKO tänään, tahdon taas vaan laihtua ja olla pienenpieni. *trööööt* Hee, minä olen norsu (no hei todellakin olen, töminä käy kun tallaan ja hyllyn joka suuntaan) =D. Äänitehosteetkin toimii ;).

Muttah, nyt siis tein suunnitelman. Ostin eilen kaupasta sitä koulunäkkäriä, mitä siinä on palassa, 35 kcal. Meinasin, että aamusin mennään sillä samalla linjalla, mitä tähänkin saakka, eli mehukeittoa (tai marjoja...), sokeroimatonta luonnollisesti. Sit mitä nyt syö ruoaks, niin vähän (ja mielellään vaan jotain rehuja) ja iltapalalla marjoja/mehukeittoa ja yks näkkäripala. Juustoa kai siihen on siivu laitettava päälle, muuten mä en saa mistään tota kalsiumia, kun maitoakaan en voi käyttää. Tosin positiivista tossa maidottomuudessa on, että mähän en käytä lainkaan suklaata tai jäätelöitä ymymym. En ole käyttänyt vuosiin, kun vatta ei kestä. Enkä mä niitä oikein kaipaakaan. Aamulla en meinannut saada kyllä ees mehukeittoa alas, menetin sit yön aikana makuaistini totaalisesti tän flunssan takia. Noh, meillä on tänään kanaa ja riisiä kotona, joten voin siis hyvällä omalla tunnolla särpiä sitä vaan hiukkasen. Kun ei maistu. Mutta liikuttava olis silti... Ans kattoo kuin äijän käy.

Juu, mullahan olis pitänyt olla tänään muuten se viisurin poisto. Noh, eilen naureskelin työkaverille, että onpas sinne tosi kiva mennä, kun ei saa henkee kunnolla ees näin normisti, niin kuin sitten siellä lekurilla. Se tuumas, että joskos mä vaikka soittasin sinne, että rupeeko ne ees ottamaan sitä hammasta pois, kun on näin kaamee flunssa. Täti hammaslääkärin täti totes vaan, ettei missään nimessä. Siihen operaatioon pitää kuulema olla terve, varsinkin kun on riski, että se joudutaan leikkaamaan. Joten ei tänään legolekurille. Toisaalta jees, mä vihaan niitä tilanteita, mutta toisaalta paskempi homma. Kun edessä se on sit kuitenkin. No, sain ajan sit vasta KOLMEN KUUKAUDEN PÄÄHÄN! Ai miten niin julkiselle on jonot... Ja yksityiselle mä en mene maksamaan itteeni kipeeks (varsinkin kun olen sitä jo *nauraa omille ajatuksilleen*). No, onneks noi viisurit ei vaivaa, joten ei huolta sen puolesta.

Ja niin, mä en tajua, mikä sitä mun isoa pomoa vaivaa. Se tuli eilen tuossa käytävällä vastaan ja sano mulle, että mä häviän kohta ihan olemattomiin. Siis mitä??? Miks mun ympärillä olevat ihmiset ei näe näitä mun läskejä?? Totesin vaan, että mä mihinkään häviä =D. Eh, tuli taas tomaattiefekti. Vitsi, musta sais ilmaseks jotkun leffatehosteet, kun aina mulla on jotain ihme säätöä menossa. Nyt olen punasteleva norsu. Tosin norsuhan mä aina, mutta nyt myös äänet samaan hintaan ;). Miks tä flunssa saa mut ihan sekasin, ajatus ei juokse ja sit juttu mitä tulee, on aivan onnetonta... Noh, tietohan tuosta oli, että mä olenkin vähän hassu (ai vähän?).

Niin, ja sit se syy, miks mä oikeesti sit eilen aloin herkutteleen. Kun tuli ihan armoton vitutus kun rakas tuli töistä kotiin. Siis ei, oli ihanaa, että se tuli, rakas ei ollu se syy. Vaan sen uutiset. Se oli ite ihan käpynä ja mä sit et mikäs nyt on meininki. Totes vaan, että vituttaa. Mikä? No, joutuu ilmeisesti lähtemään ens viikolla taas reissuhommiin! Ja nyt olis keikkaa vuoden loppuun asti. Tai sillon pitäis olla se homma sit valmiina. EIH! Miks niiden pomo on niin vellihousu, että se aina laittaa samat tyypit niihin hommiin... No, toinen vaihtoehto on kuulema pakkoloma (juu ei hyvä vaihtoehto), mutta miks ei voi laittaa muita reissuun ja sit antaa rakkaan mennä jollekin täällä olevalle työmaalle. Tä on niin perseestä. No, minähän olen tunnettu siitä, että etin kaikesta aina sen positiivisen puolen. Eli jos rakas nyt siis menee sinne reissuhommiin, niin mä olen laihempi sit jouluun mennessä: mä voin laihistella ihan kunnolla. Kun eihän nyt ittelle kehtaa mitään safkaa alkaa laittamaan, niin mä vedän vaan tyyliin jotain raejuustoo ja ananasta (siis niin nami) ja sit jotain pakastevihanneksia ymymym. Olempas ovela. Mutta hienoa sinänsä siis siinäkin asiassa.

Mutta kun nyt vaan saisi taas tän painon tippumaan. (Siis mitä vittua tämä kone hommaa, latailee taas ihan yksin jotain, tökkii tosi vittumaisesti.) Meinasin, etten enää ala joka perkeleen aamu ravaamaan puntarilla, se saa mut hulluksi. Jos ottas aina kerran tai pari viikossa. Tai sit mä en pysty pitäytymään siinä, mutta koitetaan. Periaatteesahan mulle on aivan sama paljon mä painan, kunhan mä vaan olen pienenpieni ja laiha, mutta tiedän, että olen sitä vasta, kun puntari näyttää alle 50. Joten... Se siitä, ettei painolla olis väliä =D.

Joskos tä oli tässä tällä erää. Palaan astialle...

tiistai 11. marraskuuta 2008

*aivastaa aivonsa pihalle*

Nyt se sitten tuli. Se flunssa nimittäin. Just se, mitä mä oon meinannu tässä jo pariin otteeseen sairastaa. *haaatsuuuh* Ei oo kivaa. Oon eilisen illan ja nyt varsinki tämän aamun niistäny taas niin, että nokka on verillä jo nyt. Mites minä nyt urheilen??

Oli jo tosi paska olo eilen, ku käppäilin töistä kotiin. Mittailin sitten siinä, että onko kuumetta. Eipäs ollut, joten ei muuta kun pyörän selkään. 45 minsaa tahkosin ja sit meinas tulla kuolema tän flunssan takia. Mutta ei, minulle ei silti koko iltana noussut kuume, joten enhän mä voi olla kipee =D. Tosin mulle oikein koskaan nouse kuume... No, en sit käyny eilen päivittelemässä, kotona en avannu konetta olleskaan. Meinasin kyllä, mutta oli sit muuta puuhaa... Ja illalla en ottanutkaan vaan kevyttä iltapalaa, oli pakko syödä pieni köntti rieskaa juustolla, oli tän flunssan takia niin vitun paska ja heikko olo. Kuten nytkin. Mutta töihin oli raahauduttava. Pitää näet mennä aulaan asiakaspalvelijaksi, joten ei oikein viittiny olla pois. Muut ois sit joutunu tekemään mun vuoron. Tosin kiva näin räkäsenä mitään asiakkaita palvella.

Mutta, sain sit eilen valmiiksi rakkaan siskolle sen liivin =D! GEE!! Pitää tänään vaikka sit vielä höyryttää se kuosiinsa, mutta muutoin ei enää tarvi tehä sille mitään. Ja pääsin sit alottamaan sen lämpösemmän pipon itelleni. Se varmaan valmistuu ihan piakkoin, niitä on niin pirun nopsa neuloo. Ja sit ne lapaset ja kaulaliina. Pitäisköhän mulla sit laitella niistä vaikka kuvia tänne, kunhan mä saan ne valmiiks? Edellyttää tosin sitä vaan, että rakas ei oo kotona. Töihin kun ei saa tuoda omia lisälaitteita näihin koneisiin. Eikä meille tule liitetiedostot vältsisti läpi =(. Joten kotona olis tehtävä se sit.

Noh mutta, viikonlopun mässäilyt alkaa taas tippua painosta ja näyttää siltä, että taas loppuviikosta mä olen tiputtanut painoa taas toistaseksi alhaisempaan lukemaan. Ellei tämä flunssa nyt lyö ihan hommaa lekkeriksi. Ei taida olla musta urheilemaan kovin paljoa. Masentaa ajatuskin. Toisaalta kiva, kerkee neuloakin, mutta sit voi olla että rakas kantaa herkkuja ja niitä tulee syötyä. Hee, rakaskin tulee sit jo tänään takasin kotiin, niillä oli onneks vaan pikakomennus =D! Mutta ihan oikeesti, mä haluan laihtua. Mahun jo kivasti niihin mun anoreksia-ajan pöksyihinkin, muttei ne oo vielä niin löysät kun sillon... Mutta kun ei ois enää kamalasti matkaa mun tavotteeseen... Jospas se sieltä pikkuhiljaa hiipii, niin etten huomaakaan (toiveajattelua, kun ei muuta osaa ajatella kun sitä). Jotenkin taas rassaa tämä laihutus, tuntuu, etten mä ole koskaan tyytyväinen, ihan sama miten laiha mä sit olenkin. Mutta ahistaa olla tässä painossa (mietin vaan, miten kestin olla niin kamalan lihava, ennenku aloin laihtumaan!!). Ja jatkuvasti ressaa vaan enemmän. Mitä enemmän mä laihun, mitä pienemmäksi tulen, sitä enemmän mä pidän itteeni lihavana. Mutta nyt kahville ja muiden teksteihin.

Palaan astialle.

maanantai 10. marraskuuta 2008

Läskitys

Höh, meni sitten lauantai ja sunnuntai syödessä. Yäks. Ahdistaa. Äkkiä takasin arkirutiineihin. *hukkuu läskeihinsä*

Mutta olipas hauskat bileet. Tosin sit baarissa alko vätystämään ihan kamalasti, eikä sit tullu oltua pitkään. Mutta kivaa oli silti. Lukuunottamatta sitä, että kaverihan alko paasaamaan mun laihtumisesta. Sano, että alkaa olla musta huolissaan, etten mä taas mene takasin siihen vanhaan. Juu enen =D. Sanoi, että olen hänen silmäänsä jo kokoa liian pieni. MITÄ VITTUA! MINÄHÄN SE ITTENI KANSSA ELÄN JA SAAN OLLA JUST SEN KOKONEN KUN HALUAN! Ärsytys... Olivat kuulema jo hänen rakkaansa kanssa (joka myös mun hyvä ystävä) puhuneet, että mä alan olla liian laiha. Höpöttäkööt pöksyynsä.

Rakaskin sitten tänä aamuna lähtee taas reissuhommiin =(, snif. Jättää mut ihan yssin... No, ei tuu laitettua kummosempaa ruokaa, joten laihislaihis. Paitsi että saa nähä kuin kuntoilun käy, nyt meinaa tosiaan painaa flunssa päälle. Aivastelen, niistän ja yskin keuhkoni pihalle. Ei ole reilua. Mutta niin kauan kun ei oo kuumetta, homma toimii. Tän taudin ei vaan olis tarvinnut tulla just nyt. Mullon ylihuomenna viisurin poisto, joten ei oo kovin kiva mennä sinne ihan räkäsenä =(. Tai onko sinne nyt muutenkaan kiva mennä... Mutta jos ei henki ees kulje, niin jesh. Mutta ajattelin siis kuntoilla pyörällä, mikäli ei oo kuumetta. Ja harvemmin sitä mulle tuleekaan. Kattoo nyt, miten heikoksi tässä tän taudin takia menee. Muuten olisin ihan iskussa (varsinkin kun ahistaa noi viikonlopun mässäilyt). Haluan vaan niin kovasti olla laiha!! Aamulla onneks palasin taas arkeen ja söin vaan mustikkamehukeittoa. Iltapalaksi menee samaa, pitää kattoa mitä sitä söis ruoaks töistä kotiin mentyä. Ääh, pitää nyt kyllä tsekata tän viikon päivystykset, mun tuurilla tänään pitää kykkiä vartin yli neljään, yh. *datailee listoilla* Eipäs sit kukaan ollut tehnyt koko vitun listaa... No, mä en haluis kyllä jäädä kykkimään... Haluun mennä kotiin polkemaan pyörällä ja sit tekemään loppuun sen liivin rakkaan siskolle. Nyt mulla on siihen aikaa (mulla ole muuta kuin aikaa) kun rakas on siellä reissussa. Noh, toivottavasti se tulee jo keskiviikkona...

Nyt menen lukaisemaan muita, jatkan varmaan illalla meiningeistä (kun ei ole rakas vahtimassa kotona...). Palaan astialle...

perjantai 7. marraskuuta 2008

Onko missään mitään järkeä?

Aamutupakkia poltellessani mietin, että onko tässä järkeä. Onko mun järkeä näännyttää itteni näin. Välillä mä olen niin tarkka mitä mä syön ja sit mä annan itelleni niitä herkkupäiviä (yks viikossa mielellään vaan, ja siinä onkin aikas hyvin pysytty). Ja sillon mä en ajattele muuta, kun että saa syödä ihan mitä haluaa! Ja että kyllä se paino sit taas lähtee tippumaan. Kun mä tiedän, että olen jo nyt hoikka yleisen käsityksen mukaan. Mutta peilistä mua katsoo silti läski ja mä tunnen kuinka läski mä olen. Mun täytyy olla oikeesti pipi päästäni. Että kai mä sit olen valumassa takasin siihen anoreksiaan. Mutta en mä halua, mä haluan vain olla laiha. Ihannetilanne mulle olisi se, että mä saisin syödä niin paljon ja mitä vaan kuin ikinä haluisin, mutten lihois. Että mulla olis niin nopee aineenvaihdunta. Mutta ei, geenit ei ole mun puolella *ärinäämurinaaahdistusta*. Pelottaa, että osaanko mä tätä koskaan lopettaa. Viimeksi siihen pakotti äiti. Mutta entäs nyt? Rakas? Kun en mä oikeesti halua olla mikään letkuissa makaava tai kävelevä luuranko. Vain laiha... Utopiaa... Olen taas sekaisin päästäni näin perjantaiaamun kunniaksi.

Mutta muuten päivä lähtenyt nastasti käyntiin. Ehkä osansa tekee just se, että on perjantai. Töistä pääsee lähtemään aikasin, voi mennä kotiin hikoilemaan kuntopyörän kanssa. Kerkee enemmänkin kuin sen puolituntia. Joskos jaksaisi sen 45 minuuttia, vaikka eilen meinasikin kyllä kuolema tulla jo puolessa tunnissa. Mutta pakkopakkopakko. Vittu mä revin itteni pian hajalle tän kanssa... Sit illalla sinne kaverin bileisiin. Viinaa ja saunaa, rentoutumista. Kenties sinne baariinkin asti?

Käytiin sit eilen hakemassa jo limukat booliin (yh, mä en muutenkaan ole juonut limua piiiiiitkiiiin aikoihin, harrastan vaan noita vissyjä) ja kaljat ja vietiin kaverille. Oli tullu sit ne odotetut tupperitkin jo =D! Gee, niitä pääsee tänään tsekkailemaan, en eilen ennättäny tehä niille mitään kotia mentyä. Ja tukkakin on värjätty jo tätä iltaa varten, joten homma on hallussa. Käytiin hakemassa myös ne mässyt sinne kaverille (ihan Makuunista vain karkkia meidän osalta). Tuli vaan taas sit kommenttia. Kaveri on vielä synnytyksen jäliltä hieman pyöräkässä kunnossa ja se sit siinä kisko housuja kokoajan ylöspäin. Tottahan on, että välihousut tippuu ja sitä myöten sit myös päällyshousut. No, naureskeltiin koko vällyhousuajatukselle ja kun oltiin lähössä kotiin, ni mä kiskoin kanssa kaikki pöksyt ylös ja valittelin, että sama vika Rahikaisella. No, kaveri totes vaan, että tippuu kai ne kun ei sulla ole enää vyötäröä, mihin niitä kiristää. Eh, ai ei ole vai?? Pirkule, ja tänään pitäis sen kanssa saunaan mennä. Kääks, ei oo saunottu yhessä sitten uuden vuoden, joten saattaa tulla hiukkasen lisää kommenttia. Mutta joskos se ei alkais. Tahtoo kuitenkin saunaan mennä! Sauna on ihana paikka, siellä tulee lämmin ;).

Olin sitten taas ovela. Rakas ehotti eilen, että syödään tänään jotain nopeeta kuten ranskalaisia ja lihapullia (eh, rasvaa, ei tänään ole mun herkkupäivä!!). Mä vaan totesin, että vaikka. No, sitä lohilaatikkoa jäi sit onneks vielä rakkaalle täksikin päiväksi. Eka ehotin, että käykö se päivällä kotona syömässä (hee, se syö töissä, hassua mun vinkkelistä), muttei tienny. No sit ehotin, että joskos se söis sit sen tänään illalla ni mä vaikka nuudelia... Ei siis tarvi syödä mitään mässypäivän ruokaa ja lähtee sit äh-äh-ähkyssä sinne bileisiin ahdistumaan. Eli aamulla meni taas mehukeittoa, ruoaks niitä nuudeleita ja sit ei iltapalaa (minen koske niihin mässyihin siellä bileissä!). Huomenna todennäkösesti krapulapäivä, joten saa syödä herkkuja.

Muttah, minä menen pois. Ja niin, Mehkaus, kerrohan siitä mattoklubista =D. Palaan astialle...

torstai 6. marraskuuta 2008

Vastaanpas sitten, kun tuli sähköpostiin näitä ainaisia kyselyjä...

MENNEISYYS:
1. Mitä teit 6 tuntia sitten? Taisinpas olla aamukahvilla...

2. Mitä söit viimeksi? Mehukeittoa aamupurtavaksi, sokeroimatonta ja vähäkalorista luonnollisestikin =D
3. Mitä joit viimeksi?
4. Koska nauroit viimeksi kunnolla? Eilenpäs taisin... ...illalla
5. Mitä ostit viimeksi? Kahvia eilen jäähallilla
6. Missä olit, ennen kuin viimeksi tulit kotiin? Jäähallilla livekiekkoa katsomassa
7. Minkä numeron sait viime kokeestasi? Siis mä en ole käynyt koulua vuosiin... AMKissa viimenen koe oli opinnäytetyö ja siitä sain nelosen (1-5 arvosteluasteikko siis)
8. Mistä näit viimeksi unta? Uhh, töistä. Ja oli siinä jotain jostain ihmeen pitkästä rivaristakin, mutta töistä ja työkaverista. Ja itseasiassa sen työasioista... *kummastelee*
9. Kenelle puhuit viimeksi? Työkaverille partiolaisten joulukalenterista höpisin
10.Kenet näit viimeksi? Yhdelle toiselle työkaverille

NYKYHETKI:
1. Mitä sinulla on juuri päällä? Alusvaatteiden lisäksi t-paita, välihousut, sukat, villasukat, farkut ja fleecetakki
2. Mitä syöt/juot juuri? Töissähän ei syödä =D. Vesipullo on tuossa vieressä täynnä raikasta vettä, joten sitä litkin tässä vähän väliä
3. Paljonko rahaa sinulla on tällä hetkellä? Käyttörahaa todella hintsusti. Säästössä enemmän, mutta sitähän ei lasketa, koska sitä ei tuhlata
4. Millä tuulella olet juuri? Ihan jees fiilikset, iloinen kai, arskakin kun paistaa
5. Millainen sää ulkona? Aurinko siis paistaa ja on pikkupakkanen *ihanata*
6. Oletko tyytyväinen elämääsi tällä hetkellä? Elämään juu, itseeni en. Ja toisaalta kai sit se aiheuttaa sitä, että en ihan täysin tyytyväinen elämäänikään (kaikkihan vaikuttaa kaikkeen)
7. Mikä musiikki soi? Ei soi
8. Mitä sinun pitäisi olla juuri tekemässä? Mielellään polkemassa kuntopyörällä, mutta ihan aikuisten oikeesti pitäis laittaa asiakkaalle kyselyä... ...eli tehdä töitä ;)
9. Mitä sinun tekisi juuri mieli syödä/juoda? KAHVIA!! Mutta vielä puolitoista tuntia siihen...
10. Miten hiuksesi ovat juuri? Perusponnari, kuten aina
11.Oletko ihastunut? Rakastunut
12.Tietääkö ihastuksesi? Eiköhän tuo oma rakas tiedä =)

TULEVAISUUS:
Mitä aiot tänään vielä tehdä? Töitä (juu-u, ihan pian...) ja sit pitäis käydä kaupungilla ostoksilla ja kirjastossa. Tukka pitää värjätä ja jos vielä kerkeis kuntoillakin ees puolisen tuntia... Minäkö kiireinen?
2. Mitä kokeita/muita koulujuttuja sinulle on tulossa? En ole koulussa, joten ei mitään =D! Mun velvollisuudet loppuu aina työpäivän päätteeksi
3. Mitä aiot ostaa seuraavaksi? Pitää varmaan ostaa lauantaille krapularuokaan aineksia...
4. Mitä aiot tehdä tasan viikon kuluttua? Olen töissä ja varmaan poden vielä tuskaa viisurin poistosta =(
5. Entä huomenna? Töissä pitää käydä ja sit illalla kaverille saunomaan ja ottamaan vähän kuppia. Baariin?
6. Mitä odotat tulevaisuudeltasi? Onnea ja laihempaa olemusta
7. Mihin ammattiin uskot päätyväsi? Tä nykynen on kiva, varmaan näitä taloushallinnon hommia jossain muodossa, jos nyt ei suoranaisesti tätä duunia
8. Mitä uskot tekeväsi tunnin kuluttua? Alan pikkuhiljaa valua kahvitauolla päin =)
9. Kenet ihmisen luulet nyt seuraavaksi näkeväsi? Villi veikkaus, että jonkun työkavereistani. Sanotaan nyt vaikka, että M:n
10. Mitä aiot tehdä seuraavana viikonloppuna? Ryypätä, saunoa, krapuloida (lue:mässätä) ja viettää isänpäivää porukoilla ja anoppilassa

VIIME KUUN AIKANA OLETKO:
Ostanut jotakin?
Siis vaikka ja mitä. Ihan päällimmäisenä kai ruokaa *kauhistuu ajatusta*
Ollut sairas? No en nuhaa kummempaa
Ollut halattavana? Viimeksi eilen illalla
Tuntenut itsesi tyhmäksi? Jatkuvasti hetkittäin
Ikävöinyt jotakuta? Rakasta ystävää on ikävä, kun se vaan lonnii kaukana täältä
Saanut kokeesta nelosen? Edelleenkin vuosia edellisestä kokeesta, joten en
Tanssinut? Ei ole tullut käytyä baarissa, joten ei ole tullut tanssittua
Leikkauttanut hiuksesi? Nöyp

OLETKO KOSKAAN:
Sanonut ''rakastan sinua''?
Voi ja niin monesti
Antanut rahaa hyväntekeväisyyteen? Harvemmin, mutta tehty
Odottanut koko yön yhtä puhelinsoittoa? En
Livahtanut yöllä salaa ulos? Ei onneks ole tarvinnut koskaan
Katsellut yöllä tähtiä? Joo aina joskus tulee tsiikattua

TAVAT:
Kiroiletko?
Päivittäin
Kokkaatko omat ruokasi? Pakkohan se on, ei sitä kukaan mukaan mun puolesta tee =). Rakkaalle ja mulle kokkaan siis, saa tehdä just niin rasvasta (lue:rasvatonta) kuin haluaa ;)
Teetkö kotitöitä? Rakkaan kanssa kimpassa
Pidätkö lihasta? Jesh
Omistatko koiran? En, mutta isillä ja äidillä on se mein resuroope, rakas kun mikä
Käytätkö rahasi viisaasti? Melkolailla ainakin. Pakko vähän vahdata, ettei jää rästejä
Pidätkö uimisesta? Olen entinen kilpauimari, joten mä rrrrrakastan uimista!
Kun sinulla on tylsää, soitatko ystävälle? Joskus, mutta ennemmin mä luen sillon